Hampurista Zurichin kautta Milanoon

Aamu alkoi romanttisen jouluiseksi koristellussa majapaikkani hotelli Alt Nürnbergin aamiaishuoneessa hyvällä aamiaisella. Tarjoilijana toimi iäkäs saksalaismies.

Lähtö Zürichiin tapahtui klo 8.24. Talvella saksalaisissa radanvarren maisemissa ei juurikaan ollut mitään kaunista. Lähes koko matkan ilma oli sumuinen ja harmaa. Junassa oli hyvä keskittyä kirjan lukemiseen.

Junan kakkosluokan vaunussa hieman ihmetytti se, että matkatavaroiden (joita ihmisillä oli paljon) säilytys oli keskellä junavaunua. Jälleen hämmennystä aiheutti myös se, että kaikilla ei ollut paikkalippuja, joten ihmiset joutuivat vaihtamaan paikkoja. Istuimet eivät olleet itselleni parhaat mahdolliset.

Zürich

Zurichin asemalla oli valtavan suuri joulutori, josta oli mahdollista ostaa lounas/välipalaruokaa ja taas lasillinen Glühweiniä. Swarowskin joulukuusi oli mahtava.

Ja viimeiseksi kuva sveitsiläisestä kierrätystarkkuudesta ja aktiivisuudesta.

Juna jatkoi matkaa klo 17.10. Sveitsin läpi mentiin täydellisessä pimeydessä, joten mitään maisemia en tällä matkalla nähnyt.

Olin perillä Milano Centralilla klo 20.50.

Kööpenhaminasta Hampuriin

Jostain ihmeellisestä syystä löysin itseni Kööpenhaminan ja Hampurin välillä ykkösluokan vaunusta. En pysty enää muistamaan, oliko lipun ostossa kyse jostain tarjouksesta.

Osasto oli väljä, vastapäätä istui Oslossa ilmastonmuutostutkijana työskentelevä Italian pohjoisosista kotoisin saksaa äidinkielenään puhuva nuori fyysikkomies. Toisella puolella käytävää matkusti australialainen nuori nainen, kemisti, joka teki arkeologiasta väitöskirjaa sekä Tukholmassa että Hollannissa jossain kaupungissa, josta en saanut selvää. EU:n antama stipendi kuulemma edellytti kahden väitöskirjan tekoa, sitä en ymmärtänyt, miksi. Keskustelu sujui innokkaana koko matkan ajan, 4 tuntia. Mies vakuutti, ettei tiedemaailmassa ilmastonmuutoksesta ja sen syistä ole mitään erimielisyyttä ollut vuosikausiin, mutta ratkaisujen avaimet ovat nyt muualla.

Junassa tarjottiin Tanskan puolella kahvia ja keksejä, mutta ne kerättiin pois, kun saavuttiin Saksaan. Mitään rajamuodollisuuksia ei ollut. Koimme ihmeellisen tilanteen, kun yhtäkkia vaunun perässä olevat vaunut irroitettiin junan liikkuessa ja tajusimme, että istuimme aivan kuljettajavaunun vieressä. Kuvasta näkyy, että saatoimme vilkuttaa perään jäävän junan kuljettajalle.

Hampuri

Olin ostanut Booking.comin kautta majapaikan mahdollisimman läheltä asemaa. Kävelymatkan päässä sijaitseva loppuunmyyty Hotelli Alt Nürnberg osoittautui erittäin onnistuneeksi. Yöpymisen hinta oli noin 100 € aamupaloineen, eli ei ollut ihan kaikkeista halvimpia majapaikkoja.

Kahden matkalaukun salaisuus piili siinä, että olin saanut toiveena tuoda mukanani mätiä jouluruuaksi. Sehän ei ollut ihan helppo juttu, miten kuljettaa pakasteita junassa kahden vuorokauden ajan. Hampurissa kävi kuitenkin niin hienosti, että sain mädit pakastimeen yöksi.

Aseman ja hotellin välillä oli pienimuotoinen joulubasaari, josta iltakävelyllä kävin maistamassa paikallista Gluhweiniä ja ajattelin ostaa sieltä myös vähän iltapalaa, mutta muut kojut oli jo majoittumiseni aikana suljettu. Oli pakko kävellä takaisin asemalle nauttimaan saksalaisherkkuja, bratvurstia ja olutta.

Helsingistä Tukholman kautta Kööpenhaminaan

Matkani päämäärä on Milano, vietän siellä joulun.

Reitti on selkeä, Helsinki - Turku junalla, Turusta Viking Gracella Tukholmaan, sieltä junalla Kööpenhaminan, Hampurin ja Zürichin kautta Milanoon.

Viime keväänä kuljin saman matkan toiseen suuntaan ykkösluokan reililipulla. Tällä kertaa ostin liput erikseen pääsääntöisesti kakkosluokan vaunuihin.

Halusin matkustaa Suomesta Tukholman kautta vuorokaudessa Hampuriin asti. Valitsin Turun ja Tukholman välille Viking Gracen, joka onneksi on laivaksi kohtuullisen ympäristöystävällinen.

Vikingin verkkosivulla asia on kerrottu näin:
"Ympäristöystävällinen polttoaine
Viking Grace oli kokoluokassaan ensimmäinen nestemäistä, täysin rikitöntä LNG-maakaasua polttoaineenan käyttävä matkustaja-alus.
Perinteisiin polttoaineisiin verrattuna aluksen typpi- ja hiukkaspäästöt ovat 85% ja kasvihuonekaasut 15% pienemmät. Kaikki IMO:n määrittelemät, lähitulevaisuudessa voimaan tulevat päästövaatimukset täyttyvät LNG:tä käyttämällä."

Tässä lisätietoja Viking Gracesta:

https://www.vikingline.com/fi/ymparisto/viking-grace/.

Vikingin verkkosivuilla on myös muuta kiinnostavaa tietoa yhtiön moninaisista ympäristötoimista.

Viking Grace on mielestäni hienoin laiva, mitä Itämerellä Suomen, Ruotsin ja Tallinnan välillä liikkuu. Matkani aikana isossa tanssisalissa esiintyi tanssilavoilla erittäin suosittu Kyösti Mäkimattila Varjokuva orkestereineen, mikä tanssin harrastajille oli ylimääräin bonus.

Ostin tapojeni mukaan ristelylipun Turusta Tukholmaan 20 eurolla halvimmassa sisähytissä. Laivayhtiö tarjosi muutama tunti ennen laivan lähtöä hyttiluokan korotusta 10 eurolla. Aamulla tajusin, että se olisi kannattanut vastaanottaa, sillä aikainen herääminen Tukholmassa vähän jännitti ja lisäksi olin epävarma siitä, kumman maan kellonaikaa puhelimeni näyttää. Ikkunallisesta hytistä olisi voinut seurata laivan saapumista satamaan, jonne saapumisaika oli 6.30 Ruotsin aikaa.

Joulun vuoksi itselläni oli poikkeuksellisesti kaksi matkalaukkua, joista toinen oli ns. lentolaukku ja toinen vähän suurempi. Otin suosiolla satamasta taksin rautatieasemalle, varsinkin, koska ulkona satoi.

Juna Kööpenhaminaan lähti klo 8.21, joten minulla oli hyvin aikaa nauttia aamukahvit Tukholman rautatieasemalla. Minnekään aseman ulkopuolelle en halunnut lähteä kahden matkalaukun kanssa,

Ruotsissa oli taas jotain härdelliä junien kanssa niin, että Tukholmasta lähtevä juna ei voinut ajaa Kööpenhaminaan asti. Vaihdoimme siis junaa Malmössä Åresundstågetin junaan.

Juna saapui Kööpenhaminaan klo 13.13. ja aika riitti hyvin lounaan nauttimiseen asemahallissa, jossa on useita erityyppisiä ravintoloita. Ulkona käväisin vain ovella ja tiedoksi niille, jotka eivät ole käyneet Kööpenhaminassa, kaupungin kuuluisa tivoli on kadun toisella puolella.

Uusi rautatie Nairobi - Mombasa

Koska tein keväällä pitkän junamatkan Euroopassa välillä Malaga - Milano - Helsinki, kirjoitan tähänkin blogin osaan normaalia seikkaperäisemmin kokemuksistamme Kenian uusissa junissa Nairobin ja Mombasan välillä. Itse asiassa rautatie kiinnosti itseäni enemmän kuin määränpää Mombasa. Olin matkalla 12 v. lapsenlapseni kanssa, ja siksi olin sisällyttänyt tähän käyntiin Keniassa enemmän turismia kuin koskaan aiemmin.

Kenialaiset ovat ylpeitä uudesta junaradasta ja näin sitä esitellään junayhtiön verkkosivulla.

About Kenya Railways

The Standard Gauge Railway (SGR) is a flagship project by the Government of Kenya as a transport component aimed at delivering Vision 2030 making Kenya a middle income country by 2030... more

Juna kulkee kaksi kertaa päivässä. Menimme aamujunalla, joka lähtee 8.10 Nairobista ja palasimme parin päivän kuluttua iltapäivällä Mombasasta 15.15 lähtevällä junalla. Rautatieasemat ovat kaukana keskustoista ja siksi paikallisten ohjeiden mukaan lähdimme majapaikastamme matkaan jo kolmisen tuntia ennen junan lähtöäaikaa ja olimme asemalla jo pari tuntia ennen junan lähtöä. Nairobin liikenne on erittäin ruuhkaista, mutta jos lähtee liikkeelle jo ennen kuutta aamulla, välttää pahimman aamuruuhkan. Nairobissa rautatie on kauempana keskustasta kuin lentoasema. Saapuessamme Nairobiin Amsterdamista lentokoneella kuuden maissa aamulla, olimme vasta kymmenen jälkeen taksilla keskustassa.

Matka-aika Nairobi - Mombasa on viisi - kuusi tuntia. Menomatkalla juna pysähtyi kaikilla asemilla, paluumatkalla taas ei. Junan nopeus vaihteli 100 km/h molemmin puolin. Juna kulkee läpi Tsavon luonnonpuiston, jossa näimme menomatkalla ison norsulauman.

Matkalippu ykkösluokkaan maksoi 3000 Kenian shillinkiä (Ksh), eli noin 26 euroa, kakkosluokkaan 1000 Ksh, eli vajaa 9 euroa. Junalippujen osto etukäteen tuotti harmaita hiuksia, sillä se onnistui vain kenialaisten jo yli 10 vuotta puhelimella päivittäiseen rahaliikenteeseen käyttämän M-pesa -tilin kautta. Yritin avata M-pesa -tilin jo Nakurussa, mutta koska en ymmärtänyt, että se tehdään Safaricomin (paikallinen internetoperaattori) eikä M-pesan toimistossa, asia jäi. Avasin tilin matkalla Kakamegassa, mutta loppujen lopuksi en kuitenkaan tallentanut sinne rahaa ja liput osti meille suomalainen Keniassa asuva ystäväni M-pesa -tilinsä kautta.

https://metickets.krc.co.ke/index.php

Aamujuna Nairobi - Mombasa

Turvatarkastukset: Parkkipaikalle ajettaessa taksin tarkistus, laukkujen läpivalaisu, huumetarkastus, nettilipun tulostaminen automaatista tai tiskiltä ja vielä passin ja lipuntarkistus, kun mennään sisälle asemarakennukseen.

Asemalla oli paljon ihmisiä ja koska emme olleet syöneet aamiasta, ostimme aamiaisen ja matkaeväät pienestä ruuhkaisesta myymälästä. Onneksi majoittajamme oli laittanut mukaamme myös mehua, mukit ja pientä välipalaa, jotka kaikki tulivat matkan aikana käyttöön. Kaikille matkustajille tarjottiin ykkösluokassa vesipullo ja paketti keksejä. Junassa ei ymmärtääksemme ollut ravintolavaunua, mutta jotain syötävää kuitenkin myytiin matkustajille.

Asemarakennus on hieno, samoin laiturit erittäin siistit ja toimivat. Juna on pitkä, toistakymmentä vaunua.

Ykkösluokan vaunujen istuimien määrä on neljä per rivi ja väri punainen, kakkosluokassa taas istuimia on viisi (kaksi ja kolme rinnan) ja väri sininen. Nykyaikaiset pistorasiat esim. puhelimien akun lataamisen löytyivät joka riviltä.  Henkilökuntaa oli paljon ja erilaisissa tehtävissä uniformut olivat erilaisia. Junassa oli myös siivooja, joka pyyhki lattiaa useamman kerran matkan aikana.

Vaunun päässä on digitaalinen ilmoitustaulu, josta pystyi seuraamaan esimerkiksi junan nopeutta. Yllä oli sekä Kenian että Kiinan, eli rakennuttajamaan, lippu. Myös kaikki väliasemat olivat todella hienoja.

Mombasasta Nairobiin

Juna lähti klo 15.15 ja oli perillä Nairobissa pimeän aikaan klo 20.15. Juna ei pysähtynyt väliasemilla eli ajoaika oli noin tunnin nopeampi kuin aamujunalla.

Mombasan rannikolla junarata oli rakennettu osin pitkällä upealle sillalle. Matkustimme rautatieasemalle tuktukissa eli pienessä kolmipyöräisessa ajopelissä. Ensimmäinen turvatarkastus tehtiin jo melko kaukana varsinaisesta asemarakennuksesta. Periaatteessa olisimme saattaneet joutua sieltä kävelemään asemalle, mutta tuktuk -kuljettaja keksi kertoa tarkastajille, että minä olin safarin jälkeen niin väsynyt, että en olisi jaksanut kävellä koko matkaa. Emme kuitenkaan olleet olleet millään safarilla.

Huumetarkastuksessa kaikkien laukut laitettiin jonoon ja omistajat samaan järjestykseen noin metrin päähän. Molemmilla asemilla huumekoiria oli kaksi kappaletta. Sen jälkeen suoritettiin laukkujen läpivalaisu. Ja vasta sitten porukka pääsi tulostamaan automaateista matkalippujaan.

Mombasan asemalla tajusimme, että siellä on yläkerrassa ykkösluokan lounge, jonka eduksi kerrottiin, että siellä on pöytiin tarjoilu. No se oli onni, sillä Nairobissa aamuruuhkassa aamiaisen saaminen oli ollut vähän ongelmallista ja nyt olimme lounaan tarpeessa. Pöytiintarjoilu tarkoitti sitä, että tuolin eteen tuotiin pieni palli, jonka päälle tarjotin sijoitettiin. Nairobin asemahallin kahvilassa sen sijaan oli kunnolliset pöydät.

Junassa oli ravintolavaunu, josta Immu osti illalla vielä toisen aterian itselleen.

Junassa matkustaminen oli mukavaa, ympäristö on siisti, ei suuria kallistuksia eikä räminöitä, hyvä palvelu ja ihmiset ystävällisiä. Matkan päätteksi uber -taksin löytyminen sysipimeässä Nairobissa hieman huolestutti, mutta taksikuskit ovat yllättävän näppäriä löytämään asiakkaansa.