Uusi rautatie Nairobi - Mombasa

Koska tein keväällä pitkän junamatkan Euroopassa välillä Malaga - Milano - Helsinki, kirjoitan tähänkin blogin osaan normaalia seikkaperäisemmin kokemuksistamme Kenian uusissa junissa Nairobin ja Mombasan välillä. Itse asiassa rautatie kiinnosti itseäni enemmän kuin määränpää Mombasa. Olin matkalla 12 v. lapsenlapseni kanssa, ja siksi olin sisällyttänyt tähän käyntiin Keniassa enemmän turismia kuin koskaan aiemmin.

Kenialaiset ovat ylpeitä uudesta junaradasta ja näin sitä esitellään junayhtiön verkkosivulla.

About Kenya Railways

The Standard Gauge Railway (SGR) is a flagship project by the Government of Kenya as a transport component aimed at delivering Vision 2030 making Kenya a middle income country by 2030... more

Juna kulkee kaksi kertaa päivässä. Menimme aamujunalla, joka lähtee 8.10 Nairobista ja palasimme parin päivän kuluttua iltapäivällä Mombasasta 15.15 lähtevällä junalla. Rautatieasemat ovat kaukana keskustoista ja siksi paikallisten ohjeiden mukaan lähdimme majapaikastamme matkaan jo kolmisen tuntia ennen junan lähtöäaikaa ja olimme asemalla jo pari tuntia ennen junan lähtöä. Nairobin liikenne on erittäin ruuhkaista, mutta jos lähtee liikkeelle jo ennen kuutta aamulla, välttää pahimman aamuruuhkan. Nairobissa rautatie on kauempana keskustasta kuin lentoasema. Saapuessamme Nairobiin Amsterdamista lentokoneella kuuden maissa aamulla, olimme vasta kymmenen jälkeen taksilla keskustassa.

Matka-aika Nairobi - Mombasa on viisi - kuusi tuntia. Menomatkalla juna pysähtyi kaikilla asemilla, paluumatkalla taas ei. Junan nopeus vaihteli 100 km/h molemmin puolin. Juna kulkee läpi Tsavon luonnonpuiston, jossa näimme menomatkalla ison norsulauman.

Matkalippu ykkösluokkaan maksoi 3000 Kenian shillinkiä (Ksh), eli noin 26 euroa, kakkosluokkaan 1000 Ksh, eli vajaa 9 euroa. Junalippujen osto etukäteen tuotti harmaita hiuksia, sillä se onnistui vain kenialaisten jo yli 10 vuotta puhelimella päivittäiseen rahaliikenteeseen käyttämän M-pesa -tilin kautta. Yritin avata M-pesa -tilin jo Nakurussa, mutta koska en ymmärtänyt, että se tehdään Safaricomin (paikallinen internetoperaattori) eikä M-pesan toimistossa, asia jäi. Avasin tilin matkalla Kakamegassa, mutta loppujen lopuksi en kuitenkaan tallentanut sinne rahaa ja liput osti meille suomalainen Keniassa asuva ystäväni M-pesa -tilinsä kautta.

https://metickets.krc.co.ke/index.php

Aamujuna Nairobi - Mombasa

Turvatarkastukset: Parkkipaikalle ajettaessa taksin tarkistus, laukkujen läpivalaisu, huumetarkastus, nettilipun tulostaminen automaatista tai tiskiltä ja vielä passin ja lipuntarkistus, kun mennään sisälle asemarakennukseen.

Asemalla oli paljon ihmisiä ja koska emme olleet syöneet aamiasta, ostimme aamiaisen ja matkaeväät pienestä ruuhkaisesta myymälästä. Onneksi majoittajamme oli laittanut mukaamme myös mehua, mukit ja pientä välipalaa, jotka kaikki tulivat matkan aikana käyttöön. Kaikille matkustajille tarjottiin ykkösluokassa vesipullo ja paketti keksejä. Junassa ei ymmärtääksemme ollut ravintolavaunua, mutta jotain syötävää kuitenkin myytiin matkustajille.

Asemarakennus on hieno, samoin laiturit erittäin siistit ja toimivat. Juna on pitkä, toistakymmentä vaunua.

Ykkösluokan vaunujen istuimien määrä on neljä per rivi ja väri punainen, kakkosluokassa taas istuimia on viisi (kaksi ja kolme rinnan) ja väri sininen. Nykyaikaiset pistorasiat esim. puhelimien akun lataamisen löytyivät joka riviltä.  Henkilökuntaa oli paljon ja erilaisissa tehtävissä uniformut olivat erilaisia. Junassa oli myös siivooja, joka pyyhki lattiaa useamman kerran matkan aikana.

Vaunun päässä on digitaalinen ilmoitustaulu, josta pystyi seuraamaan esimerkiksi junan nopeutta. Yllä oli sekä Kenian että Kiinan, eli rakennuttajamaan, lippu. Myös kaikki väliasemat olivat todella hienoja.

Mombasasta Nairobiin

Juna lähti klo 15.15 ja oli perillä Nairobissa pimeän aikaan klo 20.15. Juna ei pysähtynyt väliasemilla eli ajoaika oli noin tunnin nopeampi kuin aamujunalla.

Mombasan rannikolla junarata oli rakennettu osin pitkällä upealle sillalle. Matkustimme rautatieasemalle tuktukissa eli pienessä kolmipyöräisessa ajopelissä. Ensimmäinen turvatarkastus tehtiin jo melko kaukana varsinaisesta asemarakennuksesta. Periaatteessa olisimme saattaneet joutua sieltä kävelemään asemalle, mutta tuktuk -kuljettaja keksi kertoa tarkastajille, että minä olin safarin jälkeen niin väsynyt, että en olisi jaksanut kävellä koko matkaa. Emme kuitenkaan olleet olleet millään safarilla.

Huumetarkastuksessa kaikkien laukut laitettiin jonoon ja omistajat samaan järjestykseen noin metrin päähän. Molemmilla asemilla huumekoiria oli kaksi kappaletta. Sen jälkeen suoritettiin laukkujen läpivalaisu. Ja vasta sitten porukka pääsi tulostamaan automaateista matkalippujaan.

Mombasan asemalla tajusimme, että siellä on yläkerrassa ykkösluokan lounge, jonka eduksi kerrottiin, että siellä on pöytiin tarjoilu. No se oli onni, sillä Nairobissa aamuruuhkassa aamiaisen saaminen oli ollut vähän ongelmallista ja nyt olimme lounaan tarpeessa. Pöytiintarjoilu tarkoitti sitä, että tuolin eteen tuotiin pieni palli, jonka päälle tarjotin sijoitettiin. Nairobin asemahallin kahvilassa sen sijaan oli kunnolliset pöydät.

Junassa oli ravintolavaunu, josta Immu osti illalla vielä toisen aterian itselleen.

Junassa matkustaminen oli mukavaa, ympäristö on siisti, ei suuria kallistuksia eikä räminöitä, hyvä palvelu ja ihmiset ystävällisiä. Matkan päätteksi uber -taksin löytyminen sysipimeässä Nairobissa hieman huolestutti, mutta taksikuskit ovat yllättävän näppäriä löytämään asiakkaansa. 

Nairobi

Liikkuminen

Nairobissa liikkuminen oli huomattavasti helpottunut sitten viime käynnin vuonna 2016. On olemassa luotettavia taksifirmoja, kuten esim. JimCap, jonka taksiin Immu unohti puhelimensa ja joka puhelin saatiin säällisesti takaisin. Lisäksi on Uber, joka appi toimii hyvin eikä tarvitse enää kinata taksin hinnasta. Paikallisilla joukkoliikennevälineillä matatuilla en vielä ole tottunut liikkumaan Nairobisssa, mutta muualla Keniassa kyllä.

Asuminen

Asuimme Nairobissa suomalaisen YK:ssa työskentelevän henkilön kotona. Se oli tosi kivaa, sillä Immulla oli siellä seuraa, saimme vaatteet pestyä ja keskustelut olivat hyvin kiinnostavia. Lähetin mielessäni myös suuret kiitokset Immun englannin opettajalle pojan hyvästä englannin kielen taidosta. No, hänhän on koulun paras opettaja, totesi Immu.

Orvot norsulapset

Sheldrick Wildlife Trustin tehtävänä on pelastaa orvoiksi jääneitä norsulapsia sekä jossain määrin myös virtahepoja. Rahasto järjestää päivittäin tunnin mittaisia norsulasten syöttötilaisuuksia Nairobin Kansallispuistossa. Sinne ovat kaikki tervetulleita, sisäänpääsy maksaa 500 KSh ei vajaa viisi euroa. Tilaisuuden tarkoitus on kerätä rahaa ja kummeja norsuille, jotta toimintaa voidaan jatkaa. Suuri osa löydetyistä orvoista norsulapsista on peräisin Tsavon kansallispuistosta, jonka läpi Nairobi - Mombasa rautatie kulkee.

Harmi, etten osaa linkittää videoita tähän blogiini.

Lisätietoja:
Sheldrick Wildlife Trust

Kibera

Matkalla Nairobin taidemuseoon ajoimme läpi Kiberan, joka on yksi Afrikan suurimmista slummeista. Sen koosta esiintyy monenlaisia arvioita aina miljoonaan ihmiseen asti.

Olen käynyt Kiberassa aiemminkin muutaman kerran. Silmiinpistävää on läpi kulkeva junarata, joka näyttää olevan jätekasan päällä ja jossa lapset kulkevat paljain jaloin. Olen kerran osunut Kiberaan, kun siellä oli suuri siivouspäivä, jolloin läpi virtaavan pienen joen rannatkin oli siivottu jätteistä. Mutta seuraavalla kerralla jätevuori oli taas kohdillaan.

Tässä helppolukuinen suomenkielinen linkki niille, jotka ovat Kiberasta enemmän kiinnostuneita.
Kibera

Kansallismuseossa

kannattaa käydä. Siellä on monenlaista Kenian historiaan liittyvää. Itselleni on jo aiemmin jäänyt mieleen erityisesti malarian ja sirppisoluanemian välinen yhteys. Henkilöt, joilla on perinnöllinen sirppisoluanemian aiheuttava geeni toiselta vanhemmalta, eivät sairastu malariaan. Jos taas geeni periytyy molemmilta vanhemmilta, sikiö ei ole elinkelpoinen.