lauantai 4. toukokuuta 2019

Nizza



Facebook päivityS 4.5.2019
"Nizza ei mitenkään sävähdyttänyt. Kaunis turismin pilaama vanha kaupunki, jossa 1,5 vuorokautta riitti oikein hyvin. En ollut paikalla edes pahimpaan turistisesonkiaikaan.
Ehdoton helmi oli Valokuvataiteen museossa ollut sotavalokuvaajana tunnetun ranskalaisen Christine Spenglerin näyttely, upeita kuvia eri puolilta maailmaa ja olihan Nykytaiteen museossakin Mimmo Rotellan Marilyn. Museo MAMAC oli arkkitehtuuriltaan hieno ja erikoinen.
Netin avulla löysin vanhasta kaupungista sympaattisen vanhan miehen pitämän pienen, mutta hienon leikkikaluliikkeen, jossa oli hyviä Ranskassakin tehtyjä leluja tuliaisiksi. Myös kolme ihonväriltään erilaista nukkekotinukkea vilahti kassiin.
Kaupungin yksi raitiolinja piti tarkistaa päästä päähän. Slummialueita ei löytynyt. Ratikka kulki parin kolmen minuutin välein ja näytti palvelevan asiakkaitaan oikein hyvin.  Ratikkalippua en omin neuvoin osannut ostaa automaatista, mutta onneksi joku paikallinen tuli auttamaan."



Facebook -päivitys 2.3.2019

"Matkalukemiseksi varattu Tomas Gads päättyi tällä kertaa Nizzassa. Kiitos Hesarin viikon kirjan, e-kirja lukeminen on sujunut junissa jouheasti. Luin kaikki kirjasta löytämään arviot ja ihmettelin, miten eri tavalla kirjan sisältö oli koettu. Mutta, minähän en olekaan mikään dekkarien suurkuluttaja. Ja luin kai kirjaa liian läheltä. Hyvin onnistunut aiheen käsittely. Odotan seuraavaa. Kiitos Satu Roos."


Facebook -päivitys 2.5.2019

"Nyt on pakko kirjoittaa taas ruuasta. Minulla on ollut kaksi toivomusta ruuan suhteen, syödä Nizzassa ratatouillea ja kalaäyriäiskeittoa. Ei ollut ihan helppoa löytää edes turistialueilta, kun italialaiset pizzat ovat valloittaneet tämänkin seudun. No, löytyihän se toinen sentään, kun on riittävän sitkeä etsijä. Katsotaan, miten illalla käy."


Facebook -päivitys 3.5.2019

"Halusin tapojeni mukaan maistaa paikallista ruokaa. Vanhassa kaupungissa ratatouille löytyi helposti, mutta haluamaani bouillabaissea en saanut, vaan sain perinteistä paikallista kalakeittoa, joka yllätys yllätys oli sosekeittoa. No ei se mitään, oma uusi kokemus."


Socca

Kaupungissa oli pitkiä jonoja Socca -myymälöiden edessä. Socca on perinteinen pannulla tehtävä leivän tapainen tuote, jota myydään kilottain. Ostin sitä mukaani tuomiseksi Milanoon, jossa italialainen vävyni totesi, että socca on sama tuote kuin ligurialainen farinata. Olinkin sitä vähän epäillyt. Nizza on vain noin 30 kilometriä Italian rajalta, joten ei ihme, jos samoja erikoisuuksia valmistetaan sekä Italian ja Ranskan puolella.
t

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti