Miksi junalla Malagasta Milanon kautta Suomeen?

Lukioaikainen luokkani päätti kesällä 2018 pitää luokkakokouksen pääsiäisen jälkeen keväällä 2019 Espanjan aurinkorannalla. Tiesin, että 8.5. minun on oltava Milanossa ja laskin, että kaksi kertaa vajaan kuukauden sisällä lentäen Etelä-Eurooppaan on liikaa. Ostin heinäkuussa ainoastaan menolipun Malagaan ja päätin, että jollakin keinolla palaan sieltä Suomeen.

Tammikuussa yllättäen samoihin aikoihin Helsingin matkamessujen aikaan järjestettiin Maata pitkin -matkamessut, jonne en päässyt ihan ajoissa ja ihmispaljouden vuoksi en kovin paljon nähnyt enkä kuullut. Mutta vakuutuin siitä, että junalla on mahdollista palata Suomeen. En siis ollut aikeissa lähteä millekään varsinaiselle Interrail -matkalle, vaikka sitäkin nuorena hirveästi halusin. Tarkoituksenani oli ainoastaan selvittää, onko ylipäänsä mahdollista liikkua maitse väliä Helsinki - Milano johtuen siitä, että yksi lapsistani asuu Milanossa. Ja mitä se mahdollisesti maksaisi.

Keskityin tässä blogiosuudessa pääasiassa kuvaamaan matkustamiseen liittyviä asioita eli junien aikatauluja, hintoja, minkälaisia matkakokemuksia minulla oli, kuvia junista ja asemista ja vain vähän turismia. Turistikohteita on matkallani ainoastaan neljä jos Milanoa ei lasketa, eli Ranskassa Carcassonne ja Nizza, molemmissa 2 yötä, Italiassa päiväretki Veronaan sekä Sveitsin läpi hitaalla Bernina Express -junalla.

Olin jo ennen matkaa luokkakokoustanut Fuengirolassa. Viikon aikana kävimme Gibraltarilla, Rondassa, Malagassa ja Mijahissa. Viikko oli onnistunut, vaikka sää ei ihan kaikkeista aurinkoisin ollutkaan.

Junalla matkustamisen hinta

Interrail -passin ostopäätökseen vaikutti merkittävästi Espanjan junalippujen hinnat, jotka siinä vaiheessa, kun asiaa selvitin, maksoivat yhteensä melkein 200 euroa. Ostin reililipun Helsingin rautatieasemalta ja varmuuden vuoksi ostin siihen 7 päivää, joista lopulta käytin vain 6. Nizzasta Milanoon olisin voinut käyttää reilipäivän, mutta matkustin sen välin italialaisella Thellon junalla, 22 €, koska se parhaiten sopi aikatauluihini.

Ostin ykkösluokan reililipun, jonka sain kakkosluokan tarjoushinnalla. Silloin en tajunnut, että paikkaliput toisivat melko suuren lisän matkustamiseen. Suostuin kuitenkin Espanjassa maksamaan ykkösluokan paikoista Malaga - Madrid ja Madrid - Barcelona välit, mutta en enää maan rajan yli Ranskaan menevään junaan, koska sen hinta oli vielä paljon korkeampi. Tämä siksi, että halusin kokea, miltä tuntuu matkustaa ykkösluokan vaunuissa ja mitä se tarkoittaa. Espanjassa tarjoilut olivat ylenpalttiset, muualla sen sijaan vähemmän tai ei mitään, kuten Ranskassa ja Tanskassa. Saksassa tarjottiin suklaata, Ruotsissa kahvia, omenia, keksejä. Ykkösluokan vaunut olivat yllättäen ainakin osan matkaa tosi täysiä.

Eurailin kautta ostetut liput tulivat osin sähköpostiin, osin paperisina DHL -kuljetuksena DHL:n laatikkoon ja välityspalkkio oli 6 - 8 euroa per lippu. Esimerkiksi Espanjan liput pelkästään maksoivat yhteensä 78 euroa ja Tanskassa ja Ruotsissakin yli 30 euroa. Tämä paikkalippujen hinta osoittautui todella korkeaksi. Seuraavalla kerralla pyrin ainakin siihen, että löydän kanavan ostaa liput suoraan rautatieyhtiöltä.

Malaga - Madid	Eurail	29,5
Madrid - Barcelona	Eurail	29,5
Barcelona - Carcassonne	Eurail	17
Carcassonne - Nizza	SNCF	30
Nizza - Milano	Thello	22
Basel - Hamburg	DB	5,9
Hamburg - Kööpenhamina	Eurail	31,5
Kööpenhamina - Tukholma	Eurail	38,6
		185,65

Reilipassi seitsemälle päivälle maksoi 302 euroa, eli yhteensä paikkalippujen kanssa 488 euroa. Lisäksi maksoin Helsinki- Malaga lentolipusta noin 100 euroa, eli kokonaiskustannus matkustamisesta oli noin 600 euroa.

Lentoliput  Helsinki - Malaga  ja Helsinki - Milano edestakaisin todennäköisesti olisivat saattaneet jäädä vahän tämän alle, mutta eivät kuitenkaan merkittävästi. Sitä vertailua taas en pysty tekemään, mitä liput olisivat maksaneet, jos olisin ostanut ne ilman Interrail -passia, joka oikeastaan tämän tyyppisessä matkustamisessa onkin ihan turha. Maata pitkin matkustettaessa lisäkustannuksen tuovat yöpymiset, mutta niistä vain Kööpenhaminan yöpyminen oli pelkkää matkustamiseen liittyvää. Muihin yöpymisiin olin liittänyt jonkinlaisen turismin ja keskimäärin hinnat Etelä-Euroopassa olivat 60 euroa per yö.

Aika

Käytin keväällä noin kahden kuukauden aikana melko paljon aikaani selvittääkseni junien aikataulut, ja varsinkin siihen, mistä mihinkin junaan saa paikkalipun. Vaikeinta oli Espanjassa ja Pohjoismaissa kun taas Ranskassa, Saksassa ja Italiassa lipun sain verkosta tai asemalta, Sveitsissä paikkalippuja ei tarvittu. Sveitsin koko rautatieverkosto oli hakusessa eikä Bernina Express -junan toiminta valjennut ennen kuin paikan päällä.

Eurail.com -käyttöliittymä on vähän kankea, mutta jos tajuaa, miten se toimii, sieltä pystyy kohtuullisen helposti selvittämään junien aikatauluja ja saa tulostettua itselleen hienon aikataulun pdf:nä. Sen sijaan lippujen tilaaminen sitä kautta maksaa ja on osin hidasta, koska osa lipuista tuli DHL -kuljetuksena.

Ennen matkaa kävin  kaksi kertaa tietotekniikan vierihoito-opetuksessa noin kolme tuntia, jossa selvitin myös muita kuin matkaan liittyviä asioita. Tärkeinä oli kuitenkin saada varmuus siitä, että pärjään matkalla puhelimen ja tabletin avulla. Tabletti siksi, etten halunnut kuljettaa kirjoja mukanani. En onnistunut asentamaan poissaoloviestiä sähköpostiini ja tajusin, että kaikki lippujen ja hotellien tilaukset ja puhelimen asennettavat sovellukset olisi pitänyt kytkeä gmail -osoitteeseeni.

Hyödyllisiä verkkosivuja

https://www.eurail.com/en

https://www.seat61.com/
https://loco2.com/
http://www.renfe.com/EN/viajeros/index.html
https://www.sncf.com/en
https://www.thello.com/en/
https://www.trenitalia.com/
https://www.italiarail.com/
https://www.rhb.ch/en/panoramic-trains/bernina-express
https://www.bahn.de/i/view/GBR/en/prices/index.shtml
https://www.dsb.dk/
https://www.sj.se/#/

Mitä opin?

Ihmettelin, miksi en ole keksinyt tätä aiemmin, siis junalla matkustamista Euroopassa, kun kuitenkin nuorena niin paljon halusin Interreilille ja olen mennyt pari kertaa Siperiankin halki junalla ja nauttinut tavattomasti. Tajusin, että  Etelä-Euroopassa on loistavan hienoja nopeita junia ja upeita asemia, ihan eri tasoa kuin täällä Suomessa. Se espanjalaisten junien 300 km:n tuntinopeus oli lähes huumaava kokemus. Tajusin myös, että junan 1 luokka on aktiivisessa käytössä kaikissa niissä maissa, joiden läpi kuljin, myös Ruotsissa. Opin hyvin paljon Euroopan maantieteestä, jotkut asiat esimerkiksi Espanjassa todella yllättivät. Ja ennen kaikkea olin tyytyväinen siihen, että pärjäsin hyvin yksin, yhtään katastrofia ei tapahtunut, ihmiset tulivat aina apuun, vaikka vajavaisellakin kielitaidolla, jos oli tarvetta. Opin myös, että Interrail -passilla liikkuminen sopii toisiin tilanteisiin, varsinkin, jos käyttää paljon paikallisjunia, mutta jos on tarkka aikataulu, se voi paikkalippujen tuoman lisähinnan takia tulla kalliimmaksi kuin erilliset junaliput.

Olin ottanut hotellivarauksista ja lähes kaikista junalipuista paperikopiot mukaan. Seuraavalla kerralla olen huolellisempi niin, että kopiona on varmasti oikea junalippu. Verkkoyhteyden katoaminen Sveitsistä muistutti myös siitä, että pelkkä hotellin osoite ei riitä, vaan että myös jonkinlainen kartta kannattaa kopioida mukaan.

Matkustin lentolaukun + pienen kanssin kanssa. Seuraavalle matkalle selvitän, josko kuitenkin voisin matkustaa repun kanssa.

Seuraavaa matkaa varten olen paljon viisaampi.

Kiitokset

Suuret kiitokset Tommi Tolkille monista henkilökohtaisistakin neuvoista ja vinkeistä matkaa suunnitellessani, Minna Lekalle Vikingin lipusta ja Mirja Schmidtille keskusteluista yhteisen matkareitin kokemuksista ja Karille kivasta yhteisestä Bernina Express -matkasta, Enterin Urholle hyvästä tietotekniikan opetuksesta sekä kaikille Facebookin Maata pitkin matkustavat -ryhmässä keskusteluja käyneille. Olette mahtava porukka.