Harjoittelu ja tyollistyminen

Nakuru Training Institute on Suomen koulujarjestelmaan verrattuna ikaan kuin toisen asteen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun yhdistelma, jossa koulutetaan eri pituisin opiskelujaksoin nuoria seka ammattiin etta annetaan esimerkiksi tietotekniikassa opetusta seka alan ammatteihin valmistuville etta kenelle tahansa alan taitojen kasvattamiseksi. Oma kummityttoni Mildred Ndubi Nambalesta Ugandan rajalta on myos opiskellut instituutissa lukio-opintojen jalkeen muutaman kuukauden ennen yliopisto-opintoja. On hienoa, etta voimme nyt olla Facebook -kavereita ja siten yhteydessa keskenamme.

Osa opiskelijoista on hyvin nuoria, 14 - 15 -vuotiaita. Koska kyse on sisaoppilaitoksesta, henkilokunta joutuu toimimaan osittain vanhemman roolissa, silla siirtyminen kotoa taysin uuteen ymparistoon uusien ihmisten keskelle ei aina ole ihan helppoa. Henkilokuntaan kuuluu opettajien (instructor) ja toimisto/keittiohenkilokunnan lisaksi seka sosiaalityontekija/uraohjaaja etta harjoittelu- ja tyollistymisasioista vastaava henkilo ja viela lisaksi matron, joka vastaa opiskelijoiden arjen toimista. Han mm. huolehtii siita, etta opiskelijoiden mahdolliset ruokarajoitukset otetaan ruuanvalmistuksessa huomioon ja etta opiskelijat suorittavat velvollisuutensa kuten instituutin siivoukset ja antaa luvat poistua instituutin alueelta.

Aamiainen on muki maitoteeta ja sampyla.

 

Vaatteet pestaan kasin kylmalla vedella ulkona asuntoloiden takana.

Vapaa-aikana luodaan myos kavereiden kampauksia.

Harjoittelu

Liaison officer Elias Omondi huolentii opiskelijoiden harjoittelupaikkojen etsimisen lisaksi siita, etta tyohakemukset ja cv:t on oikein laadittu. Omondi on itse opiskellut yliopistossa sosiologiaa ja kirjallisuutta ja  tyoskennellyt aiemmin vastaavan tyyppisissa tehtavissa yhteyshenkilona Nairobin yliopistossa aluminjarjestoon pain. Kun kysyin, mika hanen tyossaan menestymisessa on tarkein ominaisuus, vastauksen sain heti: "Verkostoituminen (networking)". No, Omondin uran kannalta on tietysti kiinnostavaa tietaa, miten verkostoitumista tassa yhteiskunnassa opitaan, kun toisaalta ulkopuolisen silmin nayttaa silta, etta valtaa pitavat kuten poliitikot, yritykset, johtajat, esimiehet, opettajat ja vanhemmat ovat hyvin tiukkoja vallastaan ja nuoret taas kiltteja, arkoja ja tottelevaisia eivatka ota nopeasti kontaktia vieraaseen.

Liaison officer Elias Omondi

Laki velvoittaa oppilaitoksia etsimaan harjoittelupaikat (attachment) opiskelijoilleen. Yleensa harjoittelun  pituus on kolme kuukautta. Laki velvoittaa myos tyonantajia ottamaan harjoittelijoita, mutta maaraa ei ole mitenkaan maaritelty. Omondi kertoo, etta instituutin opiskelijoille harjoittelupaikkojen loytyminen ei ole kovin vaikeaa.

Kun opiskelijalle valitaan harjoittelupaikkaa, siina otetaan huomioon tyotehtaviin liittyvien opiskelijan omien toiveiden lisaksi myos opiskelijan kielitaito. Hyvaa englanninkielen taitoa saattaa tarvita myos toisen asteen ammattiopintoja suorittava, tarve riippuu kokonaan asiakaskunnasta.  Omondi siis haastattelee opiskelijan ja selvittaa hanen toiveensa seka kay lapi tyonhakuasiakirjat eli hakemuksen ja cv:n. Usein niissa on ongelmia kielitaidosta lahtien. Omondi on aina aloitteentekija seka opiskelijan etta tyonantajan suhteen.

Keniassa monissa tyopaikoissa tyontekijalla pitaa olla omat tyovalineet eika tyonantaja tarjoa niita toisin kuin Suomessa. Tana syksyna instituutissa on pari hotelli- ja ravintola-alan opiskelijaa leiponut useita kertoja mandaseja (munkin kaltaisia leivonnaisia) harjoittelussa tarvittavien valineiden ostoa varten. He kertoivat, etta vanhemmilla ei ole varaa kustantaa niita. Harjoittelupaikat ovat Nakurussa ja tytot asuvat sen ajan instituutissa.

Tyollistyminen valmistumien jalkeen

Nakuru Training Instituten ammattiin valmistuvat tyollistyvat kohtuullisen usein pysyvasti harjoittelupaikkaansa, vaikka Keniassa yleisesti esimerkiksi korkeasti koulutettujen on vaikea tyollistya. Tai ehka taallakin on kyse samasta ongelmasta kuin Suomessa. Koulutetaan liikaa liian korkealle tasolle. Minulla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tassa yhteydessa ryhtya selvittamaan tutkimuksia ja tilastoja asiasta. Omondin mukaan tyollistymisessa auttavat myos ystavat ja perhe, eli opiskelijan omat verkostot varsinkin, jos kotipaikka on jossain kaukana Nakurusta.

Tanaan aamu-TV:ssa satuin kuulemaan haastattelun Samsungin mentorointiohjelmasta seka Keniassa etta muissakin Afrikan maissa tietotekniikkaa ja sita sivuavia oppiaineita opiskelleille teknillisista yliopistoista ja muista alan oppilaitoksista valmistuneille. Ohjelman olisi suoraan voinut siirtaa Suomeen. Keskustelussa tuli esille erittain selvasti se, miten vaikeaa teoreettista koulutusta on siirtaa arjen tyotehtaviin. Vuoden kestavaan ohjelmaan oli mahdollista paasta vain erittain hyvalla koulutodistuksella. Samsugin edustaja kaytti ilmaisuja "soft skills", "how to present yourself", "open your eyes out of the box", "expert to hold your hand." Siina ehka sisalto kiteytetysti.

Globaalit yritykset etsivat tehdastyolaisten lisaksi myos korkeasti koulutettua tyovoimaa kaikkialta maailmassa, ehka kehitysmaista erityisesti alhaisen palkkatason vuoksi.

Keniassa lehti-ilmoituksissa on avoinna paaasiassa tehtavia, joissa koulutustasovaatimus on lukio ja sen jalkeen college tai yliopisto. Ilmoituksissa luetellaan hyvin tarkasti tehtavat, eli Suomessa vertaisin sita toimenkuvaan. Miten niin tiukkojen ja rajattujen toimenkuvien mukaan on mahdollista luoda mitaan uutta, kysyin Omondilta. Vastaukseksi sain, etta silloin yleensa toimenkuvaan sisaltyy sana tutkimus. Itse taas ajattelen, etta jokaisen korkeastikoulutetun tehtavana pitaisi olla tavalla tai toisella uuden luominen ja taustalla myos ajatuksia uusista tyopaikoista.

Toinen kiinnostava piirre oli se, etta tyohakemuksen lahettaminen maksaa ja ilmoituksissa myos mainitaan, etta jos et tayta vaatimuksia, ala hae. Omondi kertoi, etta talla tavalla tyonantajat pyrkivat jo etukateen karsimaan liian suurta hakijoiden maaraa.

Julkishallinnon avoimia tehtavia, The Judicial Service Commission, Republic of Kenya

Omondi oli sita mielta, etta Keniassa tyolait ovat verrattain heikkoja eivatka kovinkaan vahvasti suojele tyontekijaa, jos tulee joku ongelma tyonantajan ja tyontekijan valille. Itsekin olen ollut todistamassa sellaista irtisanomista, joka Suomessa ei mitenkaan olisi ollut mahdollista.

Lastenkodeissa kasvaneiden nuorten ammatinvalinta

Olen paassyt taalla seuraamaan myos lastenkodeissa kasvaneiden lasten ammatinvalintaprosesseja. Omondi vaitti, etta vaikka taalla instituutissa on myos taloudellisesti tuettuja, aina pyritaan kuitenkin siihen, etta opiskelija on itse valinnut opiskelualansa. Samoin eras opettajista totesi, etta kenialaiset vanhemmat eivat yleensa pakota lapsiaan vastentahtoisiin ammatinvalintoihin. Toisaalta Kenian koulujarjestelma rajoittaa jatko-opintomahdollisuuksia eli jos peruskoulun paattotodistus ei ole tarpeeksi hyva, ihan minne tahansa ei voi edes pyrkia. Lastenkodeissa helposti voi kuitenkin kayda niin, etta jollakin aikuisella, esimerkiksi sosiaalityontekijalla, on niin paljon valtaa, etta ammattiopintojen suhteen ei kovin paljon kuunnella nuorta, vaan paattotodistuksen pisteiden ja koulun hintatason mukaan maarataan, minne nuori menee opiskelelemaan. Aina se ei tuota kovin hyvaa lopputulosta.

Instituutin kokki/tarjoilijalinjalla opiskelevia nuoria.