Taitojen kasvattaminen

Olen teettanyt taalla ammatti-instituutissa opiskelijoilla korvapuusteja ja sampyloita, pitanyt  roskaprojektia jatteiden hyodyntamiseksi ja opettanut joitakin kutomiseen liittyvia asioita. Sinansa erittain pienilta tuntuvia arjen juttuja.

Paamaarani taalla olemisessa on ymmartaa jotain osaamisen ja luovuuden kehittymisesta ja tarpeesta erityisesti tyoelamassa. Olen kaynyt pitkia keskusteluja osaamisesta instituutin harjoitteluasioista vastaavan Elias Omondin kanssa koulutuspolitiikasta lahtien ja jatkan niista kirjoittamista myohemmin. Eilen tajusin, etta joka paikassa, missa olen kaynyt, on puhuttu osaamisesta ja sen kasvattamisesta. Shalin vaittaa, etta Keniassa on pulaa kaden taitojen osaajista, laaketehtaalla pulaa oli kaikista alan osaajista, koska koululaitos/yliopistot eivat tuota alalle osaavaa tyovoimaa, Nairobissa yhdessa vessassa putket alkoivat vuotaa, jolloin suomalainen tutkija totesi, etta mikaan ei taalla toimi, lastenkodeissa toivotaan, etta oppisivat tekemaan koruja ja muita kasitoita oman varallisuutensa kasvattamiseksi, ammatti-instituuteissa toivotaan opiskelijavaihdon ja kansainvalisen yhteistyon avulla uuden tiedon ja uusien taitojen kasvattamista.

Olen myos ihmetellyt, miksi maa, jossa tuotetaan ja voidaan tuottaa erittain monenlaista ruokaa, tarjoaa kouluissa oppilaille paaasiassa ugalia (maissipuuroa), sukumawikia (pinaatin kaltainen vihannes) ja kaalia ja papuja, pari kertaa viikossa riisia ja lihaa, joka sekin on usein jotain lehman mahakalvotuotetta (jos oikein olen ymmatanyt). Ugali on lisaksi alkanut pelottaa minua, koska kouluruokaa nauttivana joskus arvelen sen maistuvat homeelta. MTT:n isosta Food Africa -ohjelmasta olen ymmartanyt, etta taalla esiintyy jopa aflatoksiinimyrkytyksia.

Tassa lisaa Food Africa ohjelmasta:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/FoodAfrica/Ohjelmakuvaus

Tassa aflatoksiinimyrkytyksista artikkeli paikallisesta lehdesta.

http://www.nation.co.ke/business/seedsofgold/Boost-for-war-on-aflatoxin/-/2301238/2522720/-/8mxy6fz/-/index.html

Kirjoitan Food Africa ohjelmasta enemman myohemmin, kun saan haastateltua siina taalla mukana olevia suomalaisia tutkijoita.

Palaan eiliseen sampyloiden tekoon. En onnistunut loytamaan mistaan sesamin siemenia, mutta unikonsiemenia kylla. Lisaksi ostin mausteeksi/koristeeksi erilaisia pahkinoita. Kokeiksi ja tarjoilijoiksi opiskelevat katsoivat ihmeissaan unikonsiemenpakettia aivan samoin kuin korvapuustien osalta kanelia ja kardemummaa. Mita tama on?

Teetin pyoreiden perussampyloiden lisaksi taikinasta erilaisia sampylamuotoja, esimerkiksi kierresampyloita ja rusettimuotoa, valiin mausteita.  Mita talla asialla on osaamisen ja luovuuden kanssa tekemista? Paljonkin. Opiskelijat eivat olleet tottuneet yhdistamaan perustaikinaan yhtaan mitaan eika taalla yleensa valmisteta kodeissa/kouluissa uuneissa mitaan, vaan mandasit (munkin kaltainen tuote, nostatus leivinjauheella) paistetaan oljyssa ja chapatit paistetaan levylla. Rusetin tekeminen taikinasta, jossa valiin jaa siemenia koristeeksi/mausteeksi, tuotti hammennysta, ja tekeminenkin oli vahan hidasta.  Yritin selittaa opiskelijoille, joista osa haluaa yrittajaksi, etta kohtuullisen pienin kustannuksin ja erilaisin muodoin on mahdollista naissakin oloissa valmistaa erilaisia tuotteita, joilla voi olla hyva myyntimenestys. Epailen, etta se viesti ei kuitenkaan mennyt perille. Supermarketeissa on jo nyt paistopisteita, joissa tehdaan myos hiivalla kohotettuja perussampyloita ja vaaleaa leipaa.

Paivan paatteeksi jain miettimaan Kiberasta Joshwa Tambon kommenttia siita, etta roskien keskella kasvanut ei pysty miettimaan kauneutta ja siisteytta eika nauttimaan niista, suomalaisen mielesta elaman perustaitoihin kuuluvista asioista. Kokemukseni mukaan osaaminen ja taidot eivat kuitenkaan kehity pelkastaan teoreettisen selittamisen avulla. Erityisesti taalla tarvitaan itse tekemista ja moneen kertaan toistoa. Oppiminen nayttaa olevan vaikeampaa, koska kansalta yleisesti puuttuu perussivistysta. Se tuli eilen hyvin esille ihan toisen asian yhteydessa. Taalla katolinen kirkko vastusta naisten tetanusrokotuksia silla perusteella, etta se aiheuttaa hedelmattomyytta. Instituussa joku henkilokuntaan kuuluva mainitsi, etta huonon koulujarjestelman vuoksi kansalle voidaan syottaa mita tahansa, varsinkin kirkot.

Onneksi sampylantekijaopiskelijat olivat kuitenkin omaksuneet siisteyden ja puhtauden merkityksen ruuanlaitossa.Tassa Instituutissa muutenkin on erittain siistia. Opiskelijat siivoavat luokkahuoneet perjantaisin koulupaivan paatteeksi ja lauantaisin muut tilat.

Kaulimenlla pienennettiin pahkinat, koska mitaan jauhamiseen kaytettavaa konetta ei ole saatavilla.

Tasta syntyi hienoja "solmusampyloita", valitettavasti kuva jai ottamatta.

 

Ylla muutama kuva sampyloiden tekemisesta. Valitettavasti kuvat hienoista kierre/solmusampyloista jaivat saamatta, silla luulin, etta opiskelijoille sampylat jaetaan iltaruuan yhteydessa ja menin toihin, kun ensimmainen pellillinen oli tullut ulos uunista. Sampylat olivat kuitenkin kadonneet parempiin suihin heti valmistuttuaan. Toinen kokeista vakuutti, etta kaikki ovat saaneet omansa, myos laitoksen johtaja.

Koululaisen perusateria, sukumawikia ja ugalia.