Autojunassa Helsingistä Rovaniemelle
Yllättäen pääsin mukaan ruskamatkalle, jota etukäteen vähän jopa pelkäsin. Joskus nuorena olen ollut ryhmän mukana Kittilän Sirkassa ruskamatkalla. Siitä parhaiten mieleen on jäänyt yllättävä lumisade, joka suuresti vaikeutti Aakenus -tunturilta alastuloa, sekä hiiret, joita pistettiin hengiltä majapaikassamme.
Matkaseurueessamme oli neljä henkeä, joista kolme kokemattomia lapinkävijöitä ja yksi kokenut. Matkustimme autojunassa Helsingistä Rovaniemelle. VR:n yöjuna osoittautui tosi hyväksi ja viihtyisäksi. Toisen kerroksen hyteissä oli jopa suihku, jota yksi porukastamme onnistuneesti tajusi myös käyttää. Ainoa pieni ongelma kahden hengen hytissä oli kerrossängyn yläpeti, jonne ei ollut ihan helppoa kömpiä eikä varsinkaan tulla alas. Maanantai-illan junassa oli paljon tyhjiä hyttejä, mikä saattaa johtua myös koronasta. Menomatkalla istuttiin hyvä ilta ravintolavaunussa, jossa myös oli hyvin väljää. Juna lähti Helsingistä illalla seitsemän maissa ja oli sopivasti klo 7.38 aamulla Rovaniemellä, jossa nautittiin asemaravintolassa Lapin herkuilla höystetty aamiainen. Varsinkin savustetut muikut olivat mieleen.
Rovaniemeltä Kittilän Kukasjärvelle
Auto oli tarpeen, sillä majapaikkamme Helsingin Seudun Lapinkävijöiden Kukasmaja Kukasjärven rannalla oli vaikeasti saavutettavissa ilman omaa autoa. Rovaniemeltä lähtiessämme pysähdyimme tutustumaan Alvar Aallon suunnittelemaan kaupunginkirjastoon. Kannatti käydä. Kirjasto sijaitsee kaupungintalon vieressä ja myös talojen piha taideteoksineen oli näkemisen arvoinen. Pihapiirissä on myös upea kongressikeskus Lappia-talo, jossa toimii Rovaniemen teatteri.
Reidar Säreistöniemen museo
sijaitsee Kittilässä noin kymmenen kilometrin päässä Rovaniemi - Kittilä tieltä ja kolmisenkymmentä kilometriä Kittilästä etelään, mutta matka ei näyttänyt estävän vierailijoita. Olimme paikalla jo ennen museon varsinaista aukioloaikaa ja lähtiessämme koko parkkipaikka oli täynnä. Kokonaisuuteen kuuluu galleria, kotimuseo ja kahvila. Olimme kaikki toki nähneet Säreistöniemen töitä aiemminkin, mutta esillä oleva näyttely antoi meille kaikille uudenlaisen ymmärryksen Säreistöniemen vahvoista ajatuksista liittyen luonnonsuojeluun, mm. susikannan vähenemiseen. Kuluneen vuoden näyttelyn teemana on
viimeinen hukka
- hätä arktisen luonnon puolesta
Taulujen yhteyteen oli liitetty Säreistöniemen ajatuksia luonnosta ja elämästä.
Palsa-museo
Toisin kuin Säreistöniemen museo, Palsa-museo käsitti ainoastaan hänen kotimökkinsä ja siihen liittyvän ateljeen. Kotimuseossa kuulimme lyhyen esityksen Kalevi Palsan elämästä. Hämmentävää oli, miten vaatimattomissa ja täysin erilaisissa olosuhteissa verrattuna Säreistöniemeen hän oli elänyt Kittilän köyhällä alueella pienessä mökissä, jossa alkoholiin taipuvaisen isän ja äidin lisäksi majaili ajoittain suurikin määrä vierailijoita. Ateljeessa on ainoastaan muutama Kalevi Palsan seinään tekemä työ, muut työt on lahjoitettu Nykytaiteen museo Kiasmalle.
Kittilän keskustassa
iltapäivällä etsimme ruokapaikkaa, mikä ei ollut ihan helppoa ja pelkäsimme sadetta. Kaupasta ostettiin kolmen päivän eväät ja jatkettiin matkaa.
Ja vihdoin Kukasmajalle
Pelkäsimme siis sadetta, katsoimme pilviä ja tutkimme puhelimista sääennusteita. Sade kuitenkin yllätti. Ajoimme Kittilästä noin puolen tunnin matkan (n.30 km) Pyhäjärven parkkipaikalle, jossa rinkat ja reput suojattiin sadesuojilla. Totesimme, että kaikkea emme jaksa kantaa kerralla, joten päätettiin, että osa varusteista jätetään autoon ja ne haetaan uudella reissulla. Vesisateessa kävelimme polkuja ja osin pitkospuita pitkin noin puolen tunnin matkan Kukasjärven rantaan. Rinkat ja reput jätettiin veneen viereen, jakauduimme kahdeksi ryhmäksi, toiset jatkoivat matkaa majalle kävellen ja toinen ryhmä haki loput varusteet autosta. Tavaramäärä oli helppo kuljettaa veneellä perille. Jälkikäteen auton omistaja totesi näin:"Itselleni oli yllätys, että nämä tavarat mahtuivat pieneen autoon meidän lisäksi. Rinkat ja reput ovat kompakteja," Tilanne oli niin jännittävä, että kovin montaa kuvaa ei tullut otettua vesisateessa. Toki yllättävän upea mustikkaruska oli pakko kuvata heti ensimmäisenä päivänä.
Pyhäjärven parkkipaikka on melko keskellä karttaa Aakenustunturin ja Pyhätunturin välissä. Kukasjärvi on sen pohjoispuolella.
Kukasmajalla on siis kaksi venettä, isompi ja pienempi. Majalle menijöiden kannattaa varmistaa majan isänniltä,
että toinen veneistä on odottamassa majan vastakkaisella rannalla. Majalle pääsee siis sekä veneellä että myös kävellen.
Venematkalla jännitys jo helpotti ja kuvien lisäksi matkasta jäi muistoksi myös pieni videonpätkä. Kukasjärven rannan upea ruska tuli myös tallennettua.
Askeleita kertyi 20561 eli n. 16 km.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti