Neljäs päivä, Äkäslompolo

                                           

                

Tuttua reittiä Pyhäjärven parkkipaikalle    
                             

Neljänneksi päiväksi oli etukäteen sovittu käynti Äkäslompolossa, jossa täydentäisimme myös ruokavarastojamme. Kukasjärven ylitys veneellä oli jo tullut tutuksi ja kävelimme samaa metsäistä ja soista polkua pitkospuineen Pyhäjärven parkkipaikalle.

Pallas-Yllästunturin opastuskeskuksessa Kellokkaassa yritimme saada ladattua puhelimien akut sekä kaikki vara-akut, mutta se jäi haaveeksi. Sellaista palvelua ei ollut. Yritimme myös päästä hissillä Yllästunturin laelle, mutta kuulemma tuulen vuoksi hissi ei toiminut. Ihan emme ymmärtäneet, sillä emme havainneet mitään erityistä tuulta. No, päätimme sen sijaan ajella Yllästunturin Maisematietä eteenpäin jonkin matkaa.

Paluumatkalla osui kohdalle ravintola Otso, joka tarjosi just sopivasti juustokakkua ja kahvia. Lounas siirrettiin myöhempään ajankohtaan. Ilahduimme myös matkailijan hyvästä palvelusta, sillä pöydän ympärillä oli sopivasti kolme paripistorasiaa, joissa ehdimme ladata osan digivälineistämme.         

Pakasaivo

Päivän pääkohde oli Pakasaivo. Sinne on matkaa noin 30 km Äkäslompolosta. Kannatti ajaa. Lainaan tähän suoraan muutaman tekstinpätkän Metsähallituksen Luontoon.fi -sivustolta. Jos haluat tutustua Pakasaivoon ja Kirkkopahtaan paremmin, voit tehdä sen tekstin lopussa olevan linkin kautta. 

"Pallas-Yllästunturin kansallispuiston tuntumassa Muoniossa sijaitseva Pakasaivon rotkojäri ja lähistön seitakivi, Kirkkopahta, ovat saamelaisten ikivanhoja pyhiä paikkoja. Kohteet ovat muinaismuistolain perusteella suojeltuja.

Pakasaivo on Pohjois-Suomen toiseksi syvin vesistö Inarinjärven jälkeen. Saivojen on uskottu olevan kaksipohjaisia, ja kalojen välillä katoavan alempiin vesiin. Saivot ovat kiehtoneet aikoinaan myös Samuli Paulaharjua:

"Kaikkein merkillisimpiä Lapin vesistä ovat saivot ja saivojärvet, sellaiset ihmeelliset järvet, joita saattaa olla ainoastaan Lapissa, ihmeitten maassa. Oikeita täydellisiä saivoja ovat semmoiset umpinaiset tunturi- ja vuomajärvet, joista ei johdu minkäänlaista jokea ulos, ja joihin ei laske mitään jokea". (Lapin muisteluksia 1922)"

https://www.luontoon.fi/pakasaivo

                                                                               

Kuukkeli

Pakasaivon parkkipaikan lähellä oli nuotiopaikka, jossa iloisen oloinen kuukkeli lenteli nopeasti puusta puuhun. Olin kuullut puhetta kuukkelista, mutta en ollut koskaan nähnyt sitä elävänä luonnossa. Jotkut väittivät, että kuukkeli voi jopa tulla niin kesyksi, että uskaltaa lähes syödä ihmisen kädestä. Koska kotini lähellä Helsingin Kalasatamassa on myös kuukkeli, kiinnostuin erityisesti sen tarinasta. 

Gooslaamalla löysin ensin linkin Kuukkeli -nimiseen paikallislehteen, jossa aukeni ensimmäisenä artikkeli "Ylläsjärvestä vuoden lappilainen kylä"

https://www.kuukkeli.com/

Seuraavaksi päädyin Suomen Luonnonsuojeluliiton sivulle, jossa mainitaan, että "kuukkeli on yksi taantuneimmista metsälinnuistamme. Lapissa laji on yhä elinvoimainen ja jopa yleinen, mutta etelässä kuukkelit vähenevät ja lajin elinalue on supistunut voimakkkaasti. Kuukkeli määriteltiin metsäluonnon indikaattorilajiksi, joka kertoo alueen metsärakenteen mahdollistavan myös monipuolisen muun vaativan metsälajiston säilymisen alueella."  

https://www.sll.fi/mita-me-teemme/metsat/kuukkeli/?cn-reloaded=1

Ja sitten se oma lähiympäristö, kuukkeli Kalasatamassa. Siitä voi katsoa lisää oheiselta videolta.
Kuukkeli Kalasatamassa

Päiväretki Äkäslompolossa päättyi

Roihe -nimiseen ravintolaan, jossa söimme hyvän kolmen ruokalajin lounaspäivällisen itse kukin oman valintansa mukaan. Harvemmin tulee syötyä poron kieltä, poron sisäfilettä tai poronkäristystä a´la Rouhe.

Harhaanajo kotimatkalla

Meidän piti kääntyä Äkäslompolosta lähdettäessä ennen Tiuranjärveä Kittilään päin. Ruvettiin ihmettelemään, miksi Pallastunturin näköinen tunturi on niin lähellä. Kuljettaja luotti, että takapenkiltä tulee täsmälliset ohjeet, miten kääntyillä ja takapenkkiläiset, että kuljettaja osaa ajaa takaisin. Että niinkin voi matkalla käydä.

Askeleita kertyi 15128, joka vastaa noin 12 km.