Riisitunturin kansallispuisto
Aamulla olemme edelleen Posiolla, päivän ensimmäisenä päämääränä on Riisitunturi. Siellä parkkipaikan lähellä lähtöpisteessä oli viittoja tunturin monille patikointireiteille, jotka ovat eri pituisia ja vaativuudeltaan erilaisia. Lyhyemmät sopivat lapsillekin. Polkujen varsille on Metsähallitus jälleen sijoittanut erilaisia infotauluja kuten esimerkiksi tarinan Riisin Riettaasta, joka on antanut nimensä noin 10 km pitkälle vaellusreitille.
Tarkoituksenamme ei ollut tehdä pitkää päiväreissua ja siksi käveltiin vain ohessa olevaan karttaan merkitystä Riisitunturin lähtöpiste -kohdasta tunturin huipulle. Viitan mukaan sinne oli matkaa 1,7 km. Huipulle oli hyvä selkeä polku, ensin pääasiassa kuusivaltaista metsää, jossa hämmästykseksemme näimme myös yhden naavapuun. Matkalla oli kosteampaa ja ylhäällä tuli jo tunturin tunne. Näkymät olivat kauniita järvimaisemia eikä ihme, sillä Posio on Lapin maakunnan järvisin kunta.
Lisätietoja Riisitunturista. Riisitunturi
Tunturin rinteellä oli yllättävän paljon ruskaisia kirkkaan punaisia riekonmarjoja, mutta myös jonkin verran eri ruskan väreillä leikkiviä muita marjakasveja kuten mustikkaa, juolukkaa ja variksenmarjoja sekä vaivaiskoivupöheikköjä. Tunturin lähtöpisteelle menevän autotien varrella oli ehkä koko Lapin matkan komein ja laajin mustikkaruska.
Korpihilla
"on yhden naisen unelma. Unelma maaseudusta, suussa sulavista herkuista ja mummolan tunnelmasta". Se sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Riisitunturin lähtöpisteestä. Saavuimme palkalle muutamaa minuuttia vaille kello 12, jolloin kahvila avaa porttinsa. Etukäteen ihmettelin, että mikä ihmeen kahvilla. Jossain syvällä maaseudulla? Ja vielä hämmästyneempi olin, kun pääsimme paikalle muutamaa minuuttia ennen kahvilan aukeamista. Pihalla oli jo muutama auto ja niissä asiakkaita odottamassa.
En yhtään enää ihmetellyt, kun pääsimme sisälle. Ensimmäiseksi toivotettiin tervetulleeksi ja kehoitettiin maistamaan makusiirappeja. Siinä välissä tajusin, että ovessa roikkui lappu, jossa oli siivoojan kaino toive kenkien ottamisesta pois jalasta. Astuimme sympaattiseen pieneen kauppaan, josta kahdesta ovesta pääsi eteenpäin kahvilan puolelle. Tunnelma ja sisustus oli kuin olisit siirtynyt ajassa taaksepäin. Sekä makeat että suolaiset leivonnaiset olivat herkullisia, ja palvelu ystävällisen hyvää.
Hiljainen kansa
Porukassamme oli yksi, jonka ikiaikuinen suuri unelma oli päästä näkemään ja kokemaan tanssija Reijo Kelan tilataideteos "Hiljainen kansa", joka sijaitsee valtatie 5:n varrella, Kuusamon ja Suomussalmen välillä. Valitettavasti osuimme paikalle vesisateessa, mutta kyllä kansan parissa silti kului aikaa. Jos olisi ollut kaunis sää, varmaankin niittykahvilan letutkin olisivat tehneet paremmin kauppansa.
Ravintolassa oli Anna-Liisa Helttusen taidenäyttely "Heinäpäitä ja niittyvilloja".
 |
"Hiljainen Kansa puetaan puhtaisiin vaatteisiin kaksi kertaa vuodessa, alkukesällä ja syksyllä. Kesän alussa kansa saa myös uudet päät suoraan pellosta. Kansa vaatetetaan lahjoituksena saaduilla vaatteilla. Keräyksiä järjestää Kansasta huolta pitävä Työpaja Hanslankarit yhteistyössä Niittykahvilan ja Kainuun Kuutamokeikkojen kanssa."
Suomussalmi
Yövyimme Suomussalmella yhden retkeläisen sukulaisperheessä. Siellä ruokapöydässä käytiin mielenkiintoinen keskustelu Hiljaisesta kansasta. En todellakaan tiennyt, että kansa puetaan kaksi kertaa vuodessa uusiin vaatteisiin ja että koko homma on paikallisten ihmisten talkootyötä. Varsinkin talvivaatteiden keräämisessä tuhatpäiselle kansalle kuulemma on ajoittain ollut vuosien varrella vaikeuksia. Enkä yhtään ihmettele. Ulkoilmaan tosin helpommin voi lahjoittaa myös likaisia ja rikkinäisiä vaatteita. Olen ollut mukana turvapaikanhakijoiden vaatekeräyksessä ja sitä kokemusta vasten tiedän, että täysin kelvottomiakin vaatteita tarjotaan myös ihmisten käyttöön.
Kiitokset tässä vielä majoittajillemme. Oli erinomainen yösija, erittäin maukkaat tarjoamiset, kiinnostavat keskustelut paikallisesta meiningistä ja pääsimme vielä kerran hyvään saunaan.
Askeleita kertyi 13638 mikä vastaa noin 11 km.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti