lauantai 12. syyskuuta 2020

Viides päivä, sadepäivä


Päätettiin pysyä Kukasmajalla

Aamu oli niin märkä ja sateinen ja sumuinen, että ketään ei kiinnostanut lähteä tarpomaan märkään metsään. Oli siis viihdytettävä itseään Kukasmajalla. Ketään ei päivän aikana kiinnostanut huonon sään vuoksi lähteä soutelemaankaan, vaikka illan mittaan sää selkeni.

Aiemmin pohdin, paljonkohan saunalla on verkkoja, kunnes vasta tämän päivän kuvia katsellessani tajusin, että saunan takana roikkuu oman arvioni mukaan kolme tai neljä katiskaa. Olisihan ne pitänyt nähdä jo sielläkin, koska polkua pitkin kuljettiin saunalle joka päivä useita kertoja. No, verkkojen määrää en vieläkään tiedä. Saunan vieressä on myös astioiden pesupaikka, koska saunasta helpoimmin saa lämmintä vettä käyttöön ja vesi oli lämmintä vielä aamullakin. 


Yllä on kuva saunalta Kukasmajalle, johon on ikuistunut kuusien taakse myös huussi. Alimmassa kuvassa taustalla on kaksi varastorakennusta ja maakellari ja etualalla nuotiopaikka. Alueella olevasta kodasta en tullut ottaneeksi kuvaa. Huussin takana on puuliiteri, jossa puita pilkottiin erityisesti sadepäivänä Kukasmajan sääntöjen mukaisesti majan ja saunan varastojen täydentämiseksi, kun itse olimme parin päivän kuluttua lähdössä pois.


Kukasmajalle oli hankittu myös aurinkopaneeli, jota yritimme käyttää, mutta emme onnistuneet. Voipi olla, että vika oli käyttäjissä tai sitten aurinkoa vaan oli niin vähän tai se ei paistanut riittävän pitkään oikeasta suunnasta. Tai sitten se vaan ei toiminut. Kuvat on otettu jo pari päivää aiemmin. 


Tutuksi karttojen ja kirjojen kanssa

Ensikertalaisena olin ihan hukassa monesta asiasta ja yksi niistä oli kartat ja suunnistaminen. Onneksi kaikki muut osasivat. Sadepäivän aikana oli mahdollista tutustua yhdessä karttoihin jopa niin hyvin, että tajusin suurin piirtein, miten seuraavana päivänä kävellään Aakenuksella. Päivän aikana pohdittiin myös autolla tehtävää paluumatkaa, sillä mitään majoitusvarauksia ei vielä oltu tehty ja reittikin piti vielä täsmentää, vaikka paluumatkastakin oli jo olemassa hyvä suunnitelma. 


Kukasmaja on hyvin varustettu myös ajatellen just niitä luppopäiviä, jolloin ei voi lähteä pitkälle patikointireissulle ja luultavasti aika harva retkeilijä haluaisi kuljettaa kirjoja mukanaan. Siellä on kaksi kirjaa, joita molempia kehuttiin.   Järvisen Kirjeitä Kairaltani teoksesta luin muutamia tosi mukavia tarinoita. Pitäisi varmaankin katsoa, jos kirja löytyisi pääkaupunkiseudun kirjastosta.

Ja sitten vielä ruokaa

Olimme sopineet, että kerran päivässa tehdään yhdessä ruokaa. Tässä päivän savukalakeitto. Illalla paistettiin nuotiolla makkaraa.


Aakenustunturi


Illansuussa oli mahdollista majan pihasta seurata, miten aurinko laski ja heitti valonsa Aakenustunturin laelle. Ensimmäinen kuva on otettu klo 18.41 ja toinen klo 19.34. Tavallisen kännykkäkameran kuvan kautta on vaikeaa viestiä kokemuksesta, joka paikan päällä on fyysisesti nopeasti ohi menevä, ei jokapäiväinen mutta silloin kun osuu kohdalle, erittäin mieleenpainuva.


Yöllä nähtiin vaalean sinisiä revontulia.

                        Askeleita kertyi 6571, joka on noin 6 km.                       

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti