IrmeliPuntari: Kahdeksas päivä, Auttiköngäs, Korouoma ja Pentik

Auttiköngäs

Ajelimme Kemijärven kautta Posiolle, jossa vierailukohteita oli kolme, toisiinsa maantieteellisesti ja historiallisesti liittyvät Auttiköngäs ja Korouoma sekä niiden lisäksi Kulttuurikeskus Pentik. Matkaa Pyhä-Luostolta kertyi noin 150 km ja aikaa kului vajaa kaksi tuntia. Auttikönkäällä emme kävelleet pitkälle, kävimme katsomassa ainoastaan upean putouksen ja ihmettelimme alueen mennyttä puunuittokulttuuria ja putouksen vanhaa uittoränniä. Olen kotoisin Harjavallasta, jossa voimalaitoksella olen koko lapsuuteni ihmetellyt uittoränniä ja joessa uidessa pelännyt uppotukkeja. Oli jännää ajatella, miten pienessä virrassa Auttikönkäällä on joskus uitettu tukkeja. Kallioiden väliin syöksyvä putous oli näkemisen arvoinen.

Auttiköngäs

Korouoma

"Korouoma on noin 30 kilometriä pitkä luode-kaakkosuuntainen laakso Posion ja Ranuan kuntien rajalla. Se on osa satoja miljoonia vuosia vanhaa kallioperän ruhjevyöhykettä, joka kulkee Rovaniemeltä Kemijokilaaksoa seuraten Auttiin ja Auttikönkäälle ja Korouoman kautta Kuusamoon.

Jyrkänteiltä alas kohisten laskevat pienet purot jäätyvät talvisin jääputouksiksi, jotka säilyvät sulamatta myöhäiseen kevääseen."

Lisää voi lukea Metsähallituksen https://www.luontoon.fi/korouoma -sivustolta.

Kävelimme noin viiden kilometrin pitkän Koron jää -nimisen vaellusreitin alas rotkoon. Sen varrella oli näyttötauluin mukavasti kerrottu mm. tukinuittoon liittyvää alueen historaa. Luonto on upea, erityisesti kymmeniä metrejä korkeat kalliojyrkänteet, jotka talvisin jäätyvät. Alueella on kuusi jääputousta, joista suurimmat ovat Jaska Jokunen, Ruskea virta ja Mammutti. Talvisin Korouoma on Suomen ainoa jäätikköreitti, jonka jääputouksia pitkin jotkut innokkaat kiipeävät ylös kalliotasanteelle. Kävelimme kartan osoittaman reitin myötäpäivään.

Reitin loppupäässä oli nuotiopaikka ja laavu, jossa toinen puoli porukasta jo odotti jälkijoukkoa. Katselin, kuinka joku patikoija pilkkoi nuotiopuita ja mietin, että aika hyvä kirves pitää olla mukana, jos halkovarastossa olleita pöllejä aikoi saada pilkottua. Mielestäni otin siitä tilanteesta myös valokuvan, mutta jostain syystä sitä ei löytynyt tiedostoissani, ainoastaa kuva halkovarastosta. No mutta nekin olivat itselleni uusia ihmettelyn aiheita matkan varrella.

Kulttuurikeskus Pentik-mäki

Hämmästyin Pentik-mäen suuruutta. Anu-Pentik Gallerian (jossa on vaihtuva taidenäyttely) lisäksi päärakennuksessa oli tehtaan myymälä, museoita, mm. kotimuseo ja kahvikuppimuseo, kahvila ja Pentik Vintage -kauppa. Pentik kartano sijaitsee n. 20 minuutin ajomatkan päässä, mutta siellä emme käyneet.

Pentik-mäki

Himmerki

Yövyimme Posiolla Lomakeskus Himmerkissä. Muistaakseni 170 eurolla ostettiin 90 neliön sviitti, jossa makuuhuoneita oli kolme, lisäksi sauna, vaatteiden pesukone, hyvin varusteltu keittiö ja iso oleskelutila. Kaikki muut talvikäyttöön tarkoitetut mökit olivat varattuja. Ravintola toimi, vaikka siellä illallisella ei juurikaan ollut muita kuin me.

Lomakeskus on järven rannalla, josta mukavaa polkua pitkin oli mahdollista tutkia lähiseutua ja katsella, miten ruska siellä on edennyt. Lähimetsässä oli myös iso Himmerkin hallinnoima asuntoautoalue.

Himmerki